Sügis

Kaikennäköstä tässä on kerennyt taas muutaman viikon aikana touhuta. Suomessakin tuli käytyä pikavisiitillä. Huomenna muutan viikonlopuksi Ainon luo kissavahdiksi! Pikku kaverista on kasvanu jo kuulemma melkonen rellestäjä, että saapa nähdä mitä kaikkea kivaa se keksiikään. Täällä on syksy ja ruska kauneimmillaan. Koulusta tullessa on jo pimeää, mutta se ei oikeastaan haittaa. Eksamien(lopputenttien) ajankohdat alkavat pikku hiljaa varmistua ja alkuperäset suunnitelmat menikin sitten ihan uusiksi. Nyt näyttää siltä, että pääsen jouluaaton aatoksi kotiin, takaisin pitää tulla 8. päivä ja sen jälkeen voin lähteä vielä pariksi viikoksi takaisin Suomeen. Noh, täällä ei oikein mitään voi pitää varmana joten en vielä viitsi suunnitella sen enempää.

Tänään kotiin tullessa odotti ovella postit. Siis kämpän sisäpuolella. Päätin sitte rohkastua ja mennä kysymään naapurin mummolta, että mitenköhän se on mahdollista (hänellä on siis viron puolella ainoat kopiot avaimistani). Sain sekavan selityksen tärkeistä posteista ja siitä, että ne olis tippunu mun postilaatikosta. Toivottavasti se ei kovin paljo täällä hengaile ku mää oon poissa. Nyt oli ensimmäisen kerran vähä ahdistunut olo siitä. Olisi vaikka käynyt tuomassa ne postit sitte ku oon kotona...ja ihan koputtanu.

Vahearvestuksed (=välitentit) on mennyt kuin ihmeen kaupalla läpi. Toinen anatomian tentti, johon valmistauduin tosi surkeesti oli suoritettu rimaa hipoen. Nyt oonki seuraavaan tenttiin ottanu taas ihan eri asenteen ettei tarvis sitte jossitella pääseekö läpi vai ei.